Sen piti olla vielä yks yö että olis saanut aamulla kyydin takas kotiin ja kouluun. Oon pettynyt siihen nyt... ja tähän tilanteeseen. Vihdoinkin kun se sai lähtee juomaan ilman että jätkä pistää vastaan niin kaikesta huolimatta se pomppii vieläkin exänsä pillin mukaan. Sano vaan mulle selitykseksi lähtöönsä. "Mä lupasin sille." Niinhän se lupas mullekin olla koko viikonlopun.
Mietin tässä kumpi on oikeesti tärkeempää joku exä vai ystävä.
Ite tässä kohtaa miettisin, yritänkö saada molemmat vai pidänkö vaan toisen? Jätkiä tulee ja menee, tietysti on niitä kenet haluais pitää vierellään koko loppuelämänsä, mutta oon varma että ennen pitkään ajallaan sekin tunne katoaa kun löytää toisen josta tykkää vielä enemmän. Ystäviä sen sijaan on vaikeampi löytää.
Tämä henkilö on ainakin tällä hetkellä toinen ystävä jonka olen onnistunut hankkimaan elämäni aikana. Ensimmäisen kanssa tiet erkani, kun kasvettiin vain erilleen. Muut kaverit ja tuttavat on ollut vain mun kanssa tekemisissä sen tietyn elämän vaiheen. En enään edes tiedä mitä Jennalle ja Emmalle kuuluu. Eikä kyllä kiinnostakaan. Molemmat oli huonoa seuraa mulle.
Tämän hetkinen ystävä on todella lähellä tätä, mutta hyvin kaukana silti siitä millaisen sen oikeasti haluaisin olevan. Silti rakastan häntä ja haluaisin olla vielä pitkään tekemisissä.
Oon ala-asteetta asti halunnut ystävän joka olis samaa kokoa kanssani jotta vaatteita voisi vaihdella. Musiikki maku täsmäis niin ettei tarttis väkisin kuunnella toisen lempi musiikkia. Tyylillisestikin oltais kiinnostu samoista asioista.
Ps. Oon lihonnut ihan vitusti.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti