Paskinta koko hommassa on se, että kun hän suuttuu jostain pienestä asiasta, lyödään luuri korvaan, kiukutellaan ja ollaan hiljaa kunnes kysytään "Saanko mä jatkaa?", haistatellaan, jos toistan nämä samat asiat hänelle hän ihmettelee mikä nyt tuli? Miksi näin tein?
Aikaisemminkin löin hänelle kaksi kertaa luurin korvaan. Hän soitti takaisin ja vastasin koska tiesin että on turhaa edes yrittää vihoitella hänelle. Tässä kaverisuhteessa vain täytyy olla se kypsempi osapuoli vaikka kuinka vituttaa. Ärsyttää vain tapella puhelimessa. Ja lopulta kaveri suuttui minulle siitä kuinka omistan kolme tietokonetta ja siitä kuinka en kertonut sen kolmannen koneen hankinnasta ja kertoi että olisi ollut kiva jos olisin kertonut niin hän olisi voinut tulla katsomaan. Saanenko kysyä millä rahalla dear? Sulla kun ei tunnu ikinä olevan rahaa tulla tänne. Hän suuttui siitä kuinka minulla on digijärkkäri, tv, dvd-soitin, iPhone, iPod... kaksi Applen konetta.
Ehei... En ole hankkinut tavaroitani todellakaan yhdellä ja samalla kertaa. Ensiksi sain rippilahjaksi ensimmäisen pöytäkoneeni. kannettavan Applen ostin sairaspäivärahoilla, kolmannen Applen ostin 20€ käytettynä. iPhonen ostin sairaspäivärahoillani.
En käsitä... miten joku voi edes suuttua moisesta? Kyllä tiedän että kaveriini verrattuna minulla on paremmat mahdollisuudet hankkia kaikkea materialistina, mutta en todellakaan ikinä rupea sitä anteeksi pyytelemään häneltä, että saan aikaiseksi säästettyä ja hankittua kaikkea turhaa!
Vihaan sosiaaliasia tilanteita tälläisten seikkojen takia. Tämän takia dataan yksin himassa tekemättä mitään.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti